www.xs650.fi
Yleistä => xs650 Techboard => Topic started by: Juhani on Marraskuu 11, 2009, 16:58:40
-
näin hetialkuun moro vaan kaikille.
viikon onnellisen kellarissa puuhailun jälkeen tästä mahtavasta vekottimesta
on mieleeni hiipinyt pari kysymystä.
yläkertaan menevä öljyputki on vaihtunut edellisen hiipparin toimesta kumiletkuun.
foorumia selailleena jostain tarttui mieleen että pitäiskö putkessa olla jonkinlainen supistus.
toiseksi:
jarrukahvan sylinteristä kumi rikki.
paikallinen liike löysi korjaussarjan -77 eteenpäin.
oma vekotin -72 että sopisko tuohon kahvaan?
T: Juhani
-
Yläkertaan nouseva öljyputken supistus on alapään "mutterissa", joka on kierteillä kiinni lohkossa. Jos alkuperäinen juurimutteri on paikallaan, niin sen yläosa on kuppimainen ja sen pohjassa on aika pieni reikä. (Joka on siis se supistus.)
XS2:n (jarru)pääsylinterin tiivistyssarjat ovat ihan erilaisia kuin uudemmissa jytärissä ja aika kiven alla. Jollei museointi ole tavoitteena, pääset halvemmalla ostamalla tarvikepääsylinterin. 16mm tai 14mm halkaisija riittänee pumppaaman tarpeeksi nestettä vanhalle jarrusatulalle. Saattaa jarrutustuntumakin parantua olennaisesti.
Jukka
-
kiitos. nopeaa toimintaa.
ei museoon vaan jatketaan jo aloitettua kustomointia.
jos nyt jokun näihin typeriin kysymyksiin jaksaa vastata niin
syttyvehkeissä mitä eroo micro digitalilla ja micro powerilla.
ja latauspuolelta minkähänlaisen poksin tuohon ostaisi ja
mistä löytyy kaikista yksinkertaisin kytkentäkaavio.tää pitäs olla ihan rautalangasta.
tulee prätkään vain etu ja takavalo,
starttinappi ja päävirtakytkin. tää pitäs olla ihan rautalangasta.
sitten vielä:
kun tuo puolipuristinvaijeri on poistettu
niin saako tuota kiksistä käymään ilman.
vai pitääkö luottaa vaan että starttimoottori toimii.
T: Juhani
-
potentiaalisen näköinen aihio!
suht yksinkertanen kytkentäkaavio löytyy täältä:
http://www.cyclepsycho.com/yamachopper/wires/79PointsSchematic.jpg
on jo vähä monimutkanen tsopperiin, mut siitä kun jätät huomiotta vilkut yms. niin on aika basic. käytännössä jytä toimii muutamalla johdolla. valoille vaan sulakkeen kautta +virta ja maadotat kaiken runkoon, josta piuha akulle - napaan. päävirtakytkin + piuhaan lähimmäs akkua, niin että kaikki kulkee sen kautta.
micro digitalin ja powerin ero taitaa olla ennakon säätö, jossa power hyödyntää alkuperäistä mekaanista säätäjää ja digital hoitaa homman (yllätys yllätys) digitaalisesti. olikohan se nyt näin??
puolipuristajaa ei tartte, useimmissa sitä ei ole ollut koskaan. lähtee kyllä kiksistä. ja startti pois niin taas vähenee piuhat :)
-
moro
minulta löytyy se öljyputki. alapäästä joskus juottamalla korjattu mutta toimii eikä vuoda. minulle se ei käy kun entisöin.
t. masa
-
Mulla on myös xs2 käyttis vehkeenä ja en oo tarvinnu koskaan puolipuristinta enkä sähköstarttia. Siis eivät ole olleet kunnossa koskaan ;)
Pitempi aikainen korjaus jytän latausongelmiin vapen laturi, jää kaikki orkkis vikaherkät sähköhimmelit pois.
-
potentiaalia on aihiossa.
viikonloppuna tc brossin jäykkä perä paikalleen.
ostan masa sen putken jos ei liikoja maksa. kun pienellä budjetilla tarkoitus saada vekotin
talvella rakennettua. laitan s-postia.
sähköpuolen jos laittas rahalla kuntoon.
vapen laturi? googlella päädyin mutkien kautta powerdynamon sivuille.
sieltä sais ilmeisesti koko sähköpuolen yhdessä paketissa, ei tarvis tilailla sieltä sun täältä.
onko kokemuksia.
tämä pyörä hyrähti hetken pyörityksen jälkeen startilla käymään.
kiksiä en ole edes kokeillu ja nyt on jo pyörä pieninä palasina pitkin kellaria.
miten tuota puolipuristinta oikeesti sitten käytetään.
tuttu äijä kun polkee pässiä käymään niin käyttää puolipuristinta vain puristustahdin
yli pääsemiseksi. on puristukset kunnossa.
eka pyörä mulla oli 350 -52 rojali joka ohjekirjan mukaan sammutetaan puolipuristimella.
eihän siinä enää niitä himmeleitä ollut.
jytärissä ilmeisesti avataan pakoventtiiliä ja startataan.
sulkeeko eka työtahti sen vai mitä.
T: Juhani
-
syttyvehkeissä mitä eroo micro digitalilla ja micro powerilla.
Boyereita on tehty kolmea tyyppiä, kaikki sisältävät elektronisen ennakon säädön eli mekaanista hässäkkää nokka-akselin päässä ei tarvita.
1. Vanhin versio on kokonaan analogiaelektroniikalla toteutettu Micro MarkIII Ignition System ja Micro MarkIV Ignition System. Näillä on Internetissä kiertävien huhujen mukaan joskus tapana siirtää ennakko aikaisimmalle mahdolliselle asetukselle, kun akkujännite laskee liikaa. Ja sitten kuulemma potkaisee lujasti takaisin. Tiedä häntä...
2. The Micro Digital And Micro Power System ovat käytännössä samalla digitaalitekniikalla ja prosessorilla varustetulla keskusyksiköllä toteutettuja. Ja ennakko ei siirry aikaisemmalle vaikka akkujännite olisi alle 10 volttia. Olen itse testannut, hyvin tuli kipinää ja lähti käymään.
Micro Digitalille kelpaa melkein mikä tahansa tuplapuola tai jopa originaalipuolat yhteenkytkettyinä. Suosittelen kuitenkin kunnollista tuplapuolaa.
Micro Powerin mukana toimitetaan kuulemma viimeisen tekniikan mukainen ihme digitaali sytytyspuola???? Eikä edes kuulemma toimi muitten puolien kanssa.
Itselläni on Micro Digital toiminut 8 vuotta ja vajaa 40000 km ilman ongelmia. Viime aikoina on mekaanikan laatu heikentynyt ja vaatii enemmän virittämistä. Sähköisen puolen laadun kehittämisestä en sano mitään.
Jukka
-
miten tuota puolipuristinta oikeesti sitten käytetään.
XS2:n sähköstartin kuningasidea oli, että samalla kun annetaan starttimoottorille sähköä pidetään toisen pytyn pakoventtiiliä auki. Tällöin nuhapumppustartti joutuu pyörittämään vain yhdessä pytyssä puristuksia vasten. Kun tuo toinen pytty käynnistyy, vapautetaan starttipainike ja käyvä pytty sitten vetää toisenkin pytyn käymään.
Kohta huomattiin, että kyllä sama startti jaksaa ajaa molempia pyttyjä puristuksia vasten. Mutta ongelmaksi jää se, että jännite laskee niin, ettei oikein originaalisytkällä tule kipinää kumpaankaan pyttyyn. Ja yleensä jytäri käynnistyy sähköstartilla siinä vaiheessa, kun luovuttaa starttaamasta. Jos nyt yleensä käynnistyy lainkaan - sähköstartilla. Polkemalla aina. Ennemmin tai myöhemmin, jos ei rikki ole. Joskus potkaisee takaisin, jollei keskity ja anna jalkaa kunnolla.
Jukka
-
ja saahan kiksillä käynnistäessä miehekkyyslisän ;D ;D ;D (joka ei kuulemma lohduta jos on nilkka solmussa)
-
Mulla on ollu vuoden päivät vapen laturi ja muuta ongelmaa ei ole ollu kuin liian pieni pääsulake.
Joka korjautu kun laitoin oikean kokoisen sulakkeen ::) akku mulla on 1.2ah. Toimii myös sopivan kokoisella kondensaattorilla.
-
ja saahan kiksillä käynnistäessä miehekkyyslisän ;D ;D ;D (joka ei kuulemma lohduta jos on nilkka solmussa)
kaverini kertoi saaneensa oikeen yleisöä kun polki uralia käymään kaupan pihalla.
olisko saanut vielä aplodit kun viimein suostu lähteen.
polvi perkule vihottelee, josko ens kesään mennessä korjaantus niin ei tarvis laskee startin varaan.
-
Yläkertaan nouseva öljyputken supistus on alapään "mutterissa", joka on kierteillä kiinni lohkossa. Jos alkuperäinen juurimutteri on paikallaan, niin sen yläosa on kuppimainen ja sen pohjassa on aika pieni reikä. (Joka on siis se supistus.)
XS2:n (jarru)pääsylinterin tiivistyssarjat ovat ihan erilaisia kuin uudemmissa jytärissä ja aika kiven alla. Jollei museointi ole tavoitteena, pääset halvemmalla ostamalla tarvikepääsylinterin. 16mm tai 14mm halkaisija riittänee pumppaaman tarpeeksi nestettä vanhalle jarrusatulalle. Saattaa jarrutustuntumakin parantua olennaisesti.
Jukka
nyt selvis taas tästä härpäkkestä asoita.
runko on kai -72 mutta kone -77. oon ihmetelly että kuinka kustomityylistä osaa on
niin paljon kuten tankki, lokarit, stonga jne.
ei tullu ostaessa katottua numeroita kun on tuttu myyjä eikä tainnu myyjäkään tietää kun ostanu vaan varaston täytteeksi.
taitaa olla kahdesta pyörästä koottu.
tuossa yhdessä kuvassa näkyy se öljyputken juurimutteri, näyttäskö oikeelta.
mites tuo jarrusylinteri. kävisköhän se stormin korjaussarja malli -77 -->
-
ihan extrahuomiona vaan, mutta kun olet tota rakentamassa ja jos haluat sen katsastettua niin roikuta ainakin konttorille asti tarpeeksi orggispalikoita. vaihdettu kone kun vie jo 28%. jos pidät vanteet, keulan ja rungon (poislukien jäykkä perä) niin alat olla selvillä vesillä, olettaen että ko. osat ovat ainakin suht orggiksia...
tsekkaa lisää:
http://www.mmaf.fi/documents/Prosenttilaskuri.xls
ja siis tolla laskurilla voi laskea vaihdettujen osien prosentit, jäljelle pitäs jäädä vähintään 51% alkuperäistä...
-
hyvä huomio.
mut ei harmaita hiuksia aiheuta.
en tiä pitäskö näitä näillä foorumeilla huudella mutta
sanotaan nyt vaikka että JOS jäykistän perän niin
sen vois viedä heti hitsarilta paljaana konttorille.
loput tekis sitte oman maun mukaan ja alkais vaikka ettiin sitä orggismoottoria siinä samalla ;D
-
tuossa yhdessä kuvassa näkyy se öljyputken juurimutteri, näyttäskö oikeelta.
mites tuo jarrusylinteri. kävisköhän se stormin korjaussarja malli -77 -->
Näyttää tuo juurimutteri ihan ehdalta kyläsepän työltä. Onkohan osattu porata oikean kokoinen kuristusreikä? Alkuperäisen kuva ohessa.
Pääsylinteri on vanhaa mallia. Uudemmissa pyöristetyn nelikulmainen kansi neljällä ruuvilla kiinni.
Jukka
-
Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma :P
Sarjanumeron mukaan kone on 1977 mallinen eurooppamalli pitkillä 533 kiertokangilla ja eurooppamännillä.
Mutta sama moottorinlohko (jossa numero on stanssattuna) sopii mihin tahansa 1972 ja uudempaan jytäriin. (Tosin moottorin ala- ja ylälohko kannattaa tiiviys- ja laakerointisyistä pitää parina.) Ja jenkkimallin kampiakseli, kiertokanget, männät -setti (447) sopii heittämällä eurooppakoneenkin sisälle.
Eli mistä paloista moottori on ihan oikeasti koottu? Sen tietää vain se , joka purkaa sen atomeiksi ja tunnistaa eri vuosimallien osat...
Jukka
-
lohkon parinumerot löytyy muistaakseni oikean sivuposken alta kytkimen vierestä. ja niitä ei tosiaankaan parane erotella toisistaan. samoin kuin kantta ja "keinuvipukoppaa", siis jos huutelette ebaysta tms.
-
toi kone voi olla vaihettu jo 70 luvulla... eli ei niitä muutosprossia kande pelätä jos siinä on kilpi ja paperit. vai onko?
-
joo ei kannata prosentteja kammota. se mitä sanoit juhani siitä että käytät pelkän rungon konttorilla niin voi olla vaikeaa. muutoskatsastus koskee aina koko pyörää, eli sen pitää olla ajokunnossa ja siitä voidaan tutkia samalla kaikki. mut nykysäädösten mukaan kaikki mitä ei voida todistaa vaihdetuksi on alkuperäistä. eli todisteluvastuu kuuluu katsastusmiehelle, ei rakentajalle :)
-
Näyttää tuo juurimutteri ihan ehdalta kyläsepän työltä. Onkohan osattu porata oikean kokoinen kuristusreikä? Alkuperäisen kuva ohessa.
tuommonen sieltä löyty. mitä vahinkoa voinut aiheuttaa?
alakerran voitelu vajaa??
-
Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma :P
Eli mistä paloista moottori on ihan oikeasti koottu? Sen tietää vain se , joka purkaa sen atomeiksi ja tunnistaa eri vuosimallien osat...
Jukka
toi kone voi olla vaihettu jo 70 luvulla... eli ei niitä muutosprossia kande pelätä jos siinä on kilpi ja paperit. vai onko?
mistähän luojanluomasta nämä osat sitten ovat. paperit pyörässä kunnossa ja onnellisesti rekisterissä :)
koeajonkin ajoin kesällä mutta melkein kaikki osat silloin jo pahvilaatikossa.
kaupan päälle tuli vielä tc brossin perä jota lähdetään ens viikolla sovittelemaan.
tuo kaveri kuka rungon hitsaa sanoi että viedään heti vaan konttorille muutoksen perään.
saa nähä kuinka käy. onko tuttuja konttorilla vai mitä?
-
tuommonen sieltä löyty. mitä vahinkoa voinut aiheuttaa?
alakerran voitelu vajaa??
Onhan tuossa ihan kohtuu pieni reikä kuitenkin laitettu. Alakerta on saanut hieman vähemmän öljyä kuin moottorin suunnittelija tarkoitti ja yläkerta vähän enemmän.
Jytärissä ovat kuitenkin kaikki laakerit rullaa tai kuulaa ja paine lähes olematon. Virtaus on joka tapauksessa hirmuinen, joten eiköhän öljyä ole joka paikkaan riittänyt.
Jukka
PS. Ensimmäisissä jytäreissä oli yhdestä tuotantoerästä unohtunut porata voitelukanavat auki yläkertaan. Vasta eka huolloissa (1000 - 1500 mailia) oli ihmetelty venttiilivälysten kasvua. Kun oli yläpää avattiin, näkyi nokka-akselin nokkien kuluma selvästi. Mutta kukaan omistaja ei ollut huomannut mitään outoa...
-
mistähän luojanluomasta nämä osat sitten ovat. paperit pyörässä kunnossa ja onnellisesti rekisterissä :)
osa osista näyttäs olevan xs2:sesta. sivuposket ja sähköhimmelit sekä kykäkahva.
mitäs otteessa lukee? jos ylipäätään lukee mitään muutosprossista.
-
otteessa lukee että stonga 92 cm ja äänet 90 db.
mistähän toi tankki on?
-
Morjensta! Onnee rojektille, itsellä myös xs2 atomeina tallissa. Mielenkiinnolla odotan mitä synnytät. Pistä ihmeessä kuvia kans tosta jäykkäasennuksesta, mulla on myös toi tc brosin perä jota pitäs alkaa kohta sovitteleen :)
-
tonne vaan projektiosioon tarinaa + kuvia. mielenkiintosta nähdä mitä näistä syntyy..
-
projektipuolelle laitan kuvia kun projekti etenee.
-
kyselläämpä taas välillä tyhmiä niin on israelilaisillakin ihmettelemistä.
tuosta huohottimesta. lähtee kaks letkua. mihin ne menee ja miks kaks?
miten ootte näitä noissa riisutuissa pyörissä toteuttaneet.
paljonko olis venttiilivälykset,lohkohan oli -77, sarjanumero 447-601447.
kannesta ja hiluista ei sitten tiä onko ne mistä. mutta paljonko laitetaan??
sitten tuosta kuvasta, mitäs nuo on... toinen on kai vapaan vaihteen tunnistin??
T: Juhani
-
vasemmalla vapaan tunnistin tosiaan, maadottaa kun vapaalla. toinen liittyy siirtäjä rumpuun, taitaa pitää jousen ja kuulan avulla optimi kohdissa.
huohottimet menee putsareihin, kaks siks kun on kaks ilman putsaria ;)
ita arvelin ajella ilman mitään putkia. tai sit semmonen filtterihässäkkä toiseen ja toinen umpeen (tsopperissa). käyttis jytäni kyl huohottaa reilusti, siinä putket vedetty takahaarukan luo.
välykset heitän hatusta 0.05 ja 0.15
-
Jytärin välykset kasvaa lämmetessä. Pääasia, että imupuolella on jotain - alle 0.05mm on paha mitata. Pakopuolella 0.15 mm on originaalispeksin mukainen.
Kokeilin joskus reilumpia välyksiä, muistaakseni 0.10 imu ja 0.25 pako. Alavääntö todella kasvoi hiukan, mutta kierroksilla raksutus kannesta oli liian infernaalinen minun korvilleni.
Jukka