www.xs650.fi
Yleistä => xs650 Techboard => Topic started by: lankinen on Maaliskuu 31, 2008, 21:34:49
-
Dudii, pääsin halki sohjoisen pihan vihdoin viimein koestamaan jytäriä konerempan jälkeen. Ajoin koneen lämpimäksi ja ekaksi tuntui että
kaikkihan toimii oikeinkin hyvin, mutta kun rupesin kokeilemaan niitä jyrkemmän nokan lupaamia tehoja kierroksilla, niin eipä kulje.
5000 kierroksen kohdilla rupeaa räkimään ja paukuttamaan. Sama räkiminen toistuu myös paikallaan kierrättäessä.
Olisko niin hyvä tsägä, että jollain olis ollu samanlaista ropleemia, ja osais vinkata oikeeseen suuntaan?
Mopo toimii muuten hyvin, mutta kuten sanottua, ei tykkää ottaa jengaa. Seuraavaksi ajattelin kiskoa "vaimentimien" sisuskalut irti (Yksi pultti irti, niin rojut sujahtaa ulos) ja uudestaa kokeilemaan, mutta vähän mietityttää sekin, että kai siellä edes JOTAIN pakovastusta pitäis olla..?
Tossa on kuvassa osviittaa millaset röörit on, jos noi on vaikka tieetvästi jotenkin huonot tms.
Tietääkö kukaan jotain mestaa pääkaupunkiseudulla, missä pääsis dynottamaan pyörää ja sähläämään pääsuuttimien kanssa?
Ja ois kiva tietää myös paljonko mahtaa moinen huvi maksaa.
Pyörä ei oo enää tuon värinenkään kun sattu pieni kämmi, Nykyään suositaan mattavärejä.
-
Käret jos on niin sieltä vois ettiä vikaa.
Maa vika?
Lataus?
Pakarissa tuskin on vika kun ei edes paikallaan kierrä.
Tuusmotor tuusulassa siellä on dynopenkki.
-
Suutin ja muut kaasupuolen ongelmat tulee yleensä esiin vasta kuormitettaessa.
Paikallaan kierrätettäessä pätkiminen haiskahtaa(?):
1. sähköpuolen ongelma
- joku liitos resonoi tärinässä (koko sytytyspiiri akusta virtalukkoon ja sieltä puolalle/kärjille)
2. Ventiili(t) sekoaa
- venttiili(t) tarkertelee (tsekkaa puristukset)
- tsekkaa vielä kerran ajoitukset. Jos sulla on mittakello, niin venttiilien avautumis ja sulkeutumisasteet luulisi löytyvän jostain.
Vakionokan asteet löytyy helposti, mutta virinokassasi voi olla eri asteet.
Jukka
-
jep, saattaa olla tarkka venttiilien säädöstä.... Sähköpuolen ongelmaan en oikee usko ku ei muuten pätki mut onhan tuokin tietty mahd.
Vaikuttaa räkivän kumpaakin pyttyä suht identtisesti samoilla kierroksilla joka kyllä viittais siihen sytkäpuoleen. Veto loppuu kuin seinään 5000 kohdalla,
ilmeisesti siis kyseessä ei ole esim. yksittäisen pytyn mekaaninen vika mikä on helpotus. puristuksia on ainakin jalkatuntumalla riittävästi ja tyhjäkäyntiä käy paremmin kuin ikänä.
Kokeillaan pakopuolelle vähän isompaa venttiilin välystä tai jotn. Toisin sanoen jos se ottaa kylmänä kierroksia hyvin tai paremmin niin sit syy lienee selvä....(vai voiko tässä koneessa siitä päätellä mitään?)
Muistaakseni jotain samantapaista oli havaittavissa pari vuotta sitten ku en muistanu oikeita välyksiä ja säädin jonkun toisen jytärimallin mukaan. Eli siis kävi hiukka rumasti ja tökki kierroksilla, nyt siitä rumasta käynnistä on vähän vaikeempi sanoo ku lähtee tuota ääntä hieman eri malliin kuin ennen ;D
-
Siis ymmärsinkö oikein... kylmänä kiertää, mutta kuumana ei?
Jos näin on, niin ongelmana on jokin, joka lämpiää. Sytkäpuolella ei liene kuin puolat. Oliko sulla kärkisytytys?
Elektroniikkasytkällä (Boyer, Yamaha oma black box, tms.) sytkäboxi lämpenee myös ja voi alkaa ilmiöidä.
Moottorissa tietysti kaikki lämpiää.
Räkiikö molemmilla pytyillä vai vain toisella? Jos molemmilla, niin syy on jokin, joka on sama molemmille. Välykset? Ajoitukset?
Ja vaikka tuntuu hieman kaukaiselta ja triviaalilta, niin tsekkaa ettei lyö kierroksilla tulpanhatuista maihin....
Jukka
-
Luulen että tämä vikojen labyrintti on selvitetty ja jos ei niin ainakin likellä ollaan ulospääsyä.
Ei ollu vaikutusta venttiilien säädöillä eikä kyseessä oo sähkövika.
Rupesin ihmettelee sitä, miksi kone lähtee ilman ryyppyä ja pysyy ilman ryyppyä käynnissä vielä näinkin kylmillä ilmoilla, ja tulppien ollessa enemmänkin pikimustat kuin vaaleat niin lähdin poistamalla ne prikat kaasareista, joilla nostin neuloja viime kesänä. ne isommat suuttimet jätin.
Nyt kulki mopo jo kohtuu hyvin ja pätkiminen hävis melkein kokonaan, mut vieläkin tuntu siltä kuin joku painais jarrua kierroksilla.
Kulki vähän niinkuin ennenkin, eli ilman suurempaa dramatiikkaa välillä vähän yskäisesti.
Seuraavaksi nyhdin ne putkien sisäkalut ulos ja jo vain lähti kone kiertämään. Ero on kuin yö ja päivä.
Alakierrosten vääntö hävis aika tasan kokonaan, mut heti kun tulee "oikeet" kierrokset niin kone todellakin herää ihan eri tavalla kuin ennen. Tehoa tuntuu vaan tulevan ja tulevan sitä mukaa kun antaa jengaa. Näin siis nelitahtiseenkin saatiin tehopiikki... veto nimittäin alkaa aika yllättäen kun ensin ei tapahdu sitten mitään ja yhtäkkiä mennään ihan homona.
Jonkinlainen kompromissi kait tossakin on tehtävä jotenka porailin reikiä yhden tai kaksi kerrallaan noihin sisäputkien laippoihin 3mm poralla
ja ulommasta laipasta rouhasin vähän isommallakin terällä..
Alavääntöä häviää joka reijän jälkeen vähän kun taas jengaa ottaa paremmin. En odottanu prätkän koneen olevan ihan näin tarkka pakoputkista, ero kun on todella huomattava.
Liian rikkaat seokset luultavasti vaikutti siihen että se toimi kylmänä paremmin kuin kuumana, ja ahdas pakopuoli tietty korosti tätä.
Voipi olla niinniin että kone oli ennen niin umpeen karstottunu että kaasarit piti siksi duunata jakelemaan ylirikasta seosta, ettei nakuttanu ym.
Toi alempi kuva meinaa sitä miltä jengi näytti kun kävin kylillä pyörähtämässä "pitääkö sen mölyn kanssa liiotella?"
-Tottakai pitää.
-
Niin, tyhjästä on paha nyhjästä. Yleensä virinokat toimii noin eli tavallaan "kasataan" se koko kierrosalueen teho hieman ylemmille kierroksille hieman korkeampihuippuiseksi läjäksi. Siksi hieman ihmettelen Hedien Tuningin ennen /jälkeen teho- ja vääntökäyriä.
Toiseksi olen tullut ihan samaan tulokseen, että jytäri on aivan h*lv*tin herkkä imu- ja pakopuolen muutoksille. Ja molemmat puolet pitäisi aina virittää yhtä aikaa.
Käytännössä tarkoitan, että esim. imuilman filtteroinnin muutos vaatii muutosta pakoputkiston vastapaineissa ja samalla kaasuttimen säädöt menee uusiksi. Uudemmat 34 mm kaasarit ovat vielä hullummat kuin vanhat 38 milliset. Yksikin kaveri sai vasta kolmantena vuonna jytärinsä käymään niin kuin halusi, kun oli pistänyt imu ja pakopuolen uusiksi. Tietysti, jos tyytyy vähän huonompaan käyntiin, niin pääsee vähän helpommalla. 8)
Uskoisin, että jos vaihdat hieman pidemmät vaimentimet (ainakin 15 senttiä lisää), niin vääntö alakierroksilla kasvaa. Alakierrosväännön määrä on käsittääkseni (jytärissä) aika suorassa suhteessa pakokaasujen kulkemaan kokonaismatkaan venttiilistä ulostuloon äänenvaimentimen päästä. Ja huipputehoon taas vaikuttaa vain kapein/ahdistavin kohta koko matkalla - ei pituus.
Jukka
-
No juu.... Noi "shortyt oli ainoat vaimentimet jotka löysin, mistä saa sisusrojut ulos muokattavaksi.., ehkäpä rakennan noihin jonkinlaiset
jatkeet päihin joita voi sitten muokata haluamallaan tavalla, sitten ku osuu kohdilleen niin mattamusta maali päälle niin se on jeti.
Eli ekaks duunaan yläkierrokset vireeseen ja sit hitsailen loppupäähän jotain törppöä. sit jos nyt haluu hienostella niin voihan sitä ostaa
pidemmät vaimentimet joihinka hitsaa ne laipat noiden "testiputkien" mukaan.
Mua ei henk.koht haittaa yhtään vaikka tuli vähän päänvaivaa sen nokan mukana, tuntuis lähtevän siihen malliin että riittäis omiks tarpeiks jo tällasenaan. Pitää ottaa siinä mielessä varovasti että tarkkailee tulppien väriä alinomaa ettei pala esim. mäntä poroksi tms.
Frendin jytäri tuupas männän pakoputkesta ulos just siks ku oli vaihtanu noi shorty vaimentimet ja kone kävi liian laihalla.
Se heiden tuningin juttuhan oli muistaakseni tehty ilman mitään säätöä kaasareihin tai putkiin, kanteenkaan eivät kai olleet tehneet mitään.
Sinällään ehkä järkeekäypääkin että tehokäyrä nousee hieman halki kierrosalueen...?
Mullahan toi yhtälö heittää härämpyllyä jo alkuunsa lähtien jo ilmanputsareista. Toivottavasti ei tarvi uhrata tehoja yli 5000 jälkeen, nyt kun tuntuu laulavan niin kivasti just kiekoilla ja lisää pyytää koko ajan.
-
Olin jostain kuullut että yhdysputki jeesaa etenkin tän mallisessa koneessa jotenka rakentelin sellasen.
Keskellä on kuristin jonka migillä kasvatin putken sisäpintaan. kuulemma 75% pääputkien halkasijasta olis hyvä.
Jotakuinkin röökiaskin verran käyrien alkupäästä on taas kuulemma hyvä.
Vääntöä tuli heti tuntuvasti lisää ja kone käy muutenkin nätimmin.
Eihän toi kaunis ole ja tiedän, hitsi "sauma" vois olla siistimpikin, eipä paljon väliä kun thermotekkiä tulee päälle kuitenkin.
Täähän tarkotti sitä että meni putkien virtaukset taas uusiksi.
Aika karu on koneen käynti kyllä vieläkin, ja räkimistä esiintyy myös. Toisaalta heti kun löytyy oikee asento kaasukahvasta niin 5000 ja auki 8000 välillä tulee todella selkee tehopiikki. Veto ei varsinaisesti lopu siihen noin 7500:aan mut rupee kulostamaan todella rähjäiseltä.
Onks tietoo miten paljon jytärin kone ottaa enimmillään jengaa? -Siis meinaan jotain sellasta rajaa jonka yli ei tartte edes unta nähdä...
Vähän noin niinku että kestääkö se sitä jengaa jos vaan hampaat irvessä antaa lisää ruoskaa?
Sellastakin uumoilin josko hommais sellset Dunstall-replika vaimentimet stormilta, onks tietoo kuinka hyvin soveltuu jytäriin?
-
Muistan lukeneeni, että kisakuskit kierrättää jytärin konetta jäykemmillä venttiilinjousilla 8500 asti. Eikös sullakin ollu jäykemmät jouset? Eikä senkään yli mitään räjähdä, mutta venttiilit sekoaa tahdista ja tehot tuppaa häviämään. Saattaa tietysti sopivassa tilanteessa jokin kolahtaakin väärään paikkaan...
Dunstall replikoita on markkinoilla enimmäkseen tukkoisia, mutta saattaa hengittäviäkin löytyä. Ja huonosti hengittäviä voi hieman "avartaa" sisäpuolelta.
Toi väliputki on aika mielenkiintoinen.
Jukka
-
Joo, mä näin tollasen väliputken jossain trumpassa missälie prätkälehdessä. Se oli tosin tehty hienosti ja meni runkoputkien takaa.
En ruvennu edes yrittää samaa kun kun ei ollu oikein tilaa ja olis luutavasti paikalleen asettelu ollu hirveetä hommoo.
Ja juu, nokan mukana tuli uudet venttiilinjouset ehkä mukamas jäykemmät.
Alkaa pikkuhiljaa tuntua aika radikaalilta Joko-tai-meiningiltä.... Kakkosella menee jo helposti yli satku poikki, saa nähdä miten pitkään kestää ennenku poikii kone pitkin tietä. Ja kun nyt jaksais ottaa edes ekan 1000km rauhassa...
Ja lämmöt vaan tuntuis nousevan edelleen jatkuvassa yli 110 vauhdissa eli eipä taida olla asiaa konetielle vieläkään kuin hetkeksi.
-
Jos näillä keleillä nousee lämmöt millään vauhdilla jytärissä, niin jotain on pielessä....
Eilen ajoin parikymmentä kilometriä motarilla 120 - 130 km/h ja öljyn lämpö ei paljon yli viidenkymmenen asteen noussut.
Elikkä mikäs lämpöä nostaisi?
Ykkösvaihtoehto on liian laiha seos.
Toisena hyvin liki on sytytys liian aikaisella.
Kolmas, hitaammin vaikuttava, on puutteellinen öljynkierto - öljy jäähdyttää yllättävän paljon jytärissä. Paine on pieni, mutta öljyn virtaus iso.
Neljäs, hieman epätodennäköinen tapauksessasi, on estynyt jäähdytysilman virtaus.
Ja sitten kaikki muut ilmiöt, joita en tähän muista tai keksi ;-)
Jukka
-
Tulpat on aika vaaleat eli täytyy kokeilla astetta isompia suuttimia, eikä noi kaasarit ja putket vielä missään nimessä pelitä yhteen kovin hyvin. ja hitostako noista tarvikelämpömittareista tietää miten kuranttia tietoa ne antaa.
Lämmöt voi tippua jo sittenkin kun on kone kunnolla sisään ajettu, nooh, projektimme etenee.
Se yhdysputki on liian iso ja kolisee etulokkariin jarrutuksissa, ensinnnä täytyy rakennella siihen vähän toimivampi ratkasu ohkasemmasta putkesta ja hommata jotkin kunnon vaimentajat.
Yksistään toi väliputki syystä tahi toisesta pitää koneen viilempänä.
Ja onhan se tietty ajotyylistäkin kiinni, rauhassa pitäis mennä, mukamas.
Sytky on edelleen tehdas-säädöissä ja mallia kärjetön eli en usko että siinä on mitään ihmeellistä.
-
Tsekkaa varmuuden vuoksi ajoitus strobolla. Ei olisi ensimmäinen kerta. kun roottorin kiila pettää ja ajoitus siirtyy minne huvittaa. Siis roottorissa olevaa magneettipalaa sytytyksen ajoitukseen käyttävälle 1980 tai uudemmalle jytärille.
Ajoitus merkitkin saattaa noissa uudemmissa jytäreissä puuttua. Sitten vaan astelevyllä merkkaamaan maksimiennakon kohtaa. Joka on korkeintaan 40 astetta ennen yläkuolokohtaa.
Jukka
-
joo, itseasiassa saatat olla oikeessa, just tuli lenkiltä ja lämpöasteita 5, kone 110 asteessa.
täytyy tarkkaa heti ku kerkiää
-
Muistini mukaan mulla on tallin perukoilla joutilaana olevat "dunstall-replicat". Niissä on takaa katsoen semmoiset "revolverin rumpu"- malliset huilut, joten oliskohan ne nuo Stormin EMG-80-84051 mallit?
Ja edelleen muistelen että olivat päällisin puolin suhteellisen hyvässä kunnossa eikä sisäkalutkaan helisseet.
Jos sua kiinnostaa nuo vaimentimet niin voin laittaa kuvia putkista ja tsekata tarkemmin tuon kunnon (onko naarmuja, ruostepisteitä, kiinnitysraudat, kiinnityspannat ym.)
Menee kyllä ensi viikon alkuun ennen kuin pääsen tallille!
Hintaa tietty pitää katsoa kunnon mukaan, mut eiköhän nuo matkahuollonkin kautta toimitettuna jää hintaan ettei sillä saa edes yhtä uutta Stormilta?
-
kyllä kiinnostaa putket! stormilla maksaa 80 eukkaa yksi kappale niitä. ne on just sellaset "revolverirumpu" jubinat.
Kävin tarkistaa ennakon ja reilu 14 astetta oli. taitaa olla 10 astetta liikaa?
-
Kävin tarkistaa ennakon ja reilu 14 astetta oli. taitaa olla 10 astetta liikaa?
Tyhjäkäynnin ennakolla ei niin kauheasti ole merkitystä ja se tuppaa heilumaan käydessä. Olennaista on täyden ennakon kohta, siinä moottori viettää 98% käyntiajasta. Sen pitäisi alkaa nousta viimeistään 1500 rpm jälkeen eikä siirtyä koskaan 40 astetta kauemmas.
Ajattelin itsekin kokeilla tiputtaa sitä hiukan, jonnekin 35 asteen tienoille. Kuulemma käy nykybensoilla paremmin eikä ole niin lähellä riskirajoja.
Jukka
-
tein nyt kuvan mukaisen virityksen ja vaihdoin 4mm sinetöityjen pulttien tilalle tollaset 5mm kuuskolo pultit.
Siirsin tota klunssia about sentin myöhempään suuntaan, ei hajuakaan montako astetta, mutta huolii kyllä kaasua paljon paremmin
ja käy nätimmin, en käyny kovin pitkällä eli en tiedä vaikuttiko paljon lämpöihin. Pitää viedä vielä stobotettavaksi myöh.
Tohon reunaan joutui työstämään tollasen loven että mahtuu työkalu pultin nokkaan.
Mahtaako siirtyä yli 1500 rpm ennakko mun pyörässä mihinkään kun ei oo mitään keskipakosäätimiä?
Vai onko toi jytärin orgis sytkä niinkin fiksu että aikastaa kierroksilla?
-
Mahtaako siirtyä yli 1500 rpm ennakko mun pyörässä mihinkään kun ei oo mitään keskipakosäätimiä?
Vai onko toi jytärin orgis sytkä niinkin fiksu että aikastaa kierroksilla?
Toki ennakko säätyy myös vakio sytkissä, se on toiminnan edellytys.
mm. biltemasta ja autotarvikeliikeistä saa noita ajoituslamppuja joka on tosiaan välttämätön sytkän säädössä, hintaa on jotain 30e
-
Jee, on mulla yksi bitleman halpis strobootti verkkokellarin seinällä pölyttymymässä. sitä pitää vaan ensin oskilloida kalibroida koputella ja houkutella kuin pullon henkeä eikä sittenkään kovin luotettavalta vaikuta. Haluun eka lukemat kohilleen kunnon laitteilla niin et voi merkata vaikka ponnekaasu maalilla just oikeen kohdan sille kokonais ennakolle.
Mulle on jääny vähän huono maku biiltemasta mitä sähkölaitteisiin tulee.. Ehkä huonoo tsägää mut jokunen kerta on tullu tapeltua
valmiiks rikkinäisten kärkien, virtakatkasimien ym. kanssa.
Nuorna miesnä vaihdoin nääs kärjet tojota carinaan, ajoin n.500m ja siihen kuoli. yleismittarilla katsoen ja säätäen kipunaa tulee, startatessakin tuli, mutta käyntiin ei edes vetämällä. Lopputuloksena, kun olin jo purkanu puoli konetta auki kun epäilin että jako on pielessä, kaivoin vanhat osat roskalaatikon pohjalta, laitoin kiinni ja heti käyntiin.
Seuraavalla kerralla kyseessä oli taas tojota, nyt dx. viritin flektin toimimaan erillisen katkasimen kautta, ja se kesti jopa pari kilsaa..
+ lukematon määrä kaikkea muutakin hilkettä mikä on löytäny tiensä ennemmin täytemaaksi kuin käyttöön.
Elikkä jos se on sikahalpa, ja kyseessä on sähkölaite, sitä ei kannattane ostaa...
Ei sikäli, saa motonetistäkin etsien etsimällä silkkaa tuubaa. Satsasin halvimpaan laikkakoneeseen mitä sieltä saa, ja lukitus nappula levisi heti ekalla kerralla, eihän siinä mitään, kiristin laikan kiinni vaikeemman kautta mutta katso! levyt, joiden väliin laikka kiristetään on jotai ihan muuta standardia kuin meillä täällä pohjoiseuroopassa eli ei kovin tasasesti kiristy. Puhumattakaan siitä että kokoompano vaiheessa on kiinalainen sekatyömies Hong unohtanu kiilan rattaistosta joten koko härveli huutaa joutavaa.
-
Hei Rasvakoura hoi! Älä enää turhaan mulle kaiva niitä putkia. Ne tarttu matkaan sieltä stormilta.
Lämmöt ei nouse ehkä ihan niin hanakasti nyt kun on sytky myöhemmällä mutta silti ei kärsi ajaa yli satkua kovin pitkään.
On kai pakko viedä mopo säädettäväksi johonki ku multa loppuu tolkku. Seokset ym. täytyy tarkata.
Oireet on nyt näin: Alle neljän tonnin toimii hyvi, 4000-6000 räkii vaan kun antaa kaasua, ja yli 6000 kiertää ja kulkee ties miten kovaa
ellei lämmöt nousis niin v****ti.
-
Pääasia että sait ne putket jostakin, on ne meinaa aikas komeat. Mä kerkesin ne jo kiilloitella kromitahnalla ja harmitella kuinka hyvin ne ois sopinut mun XS-2:een.
Mut ennen kun laitan nuo niin pitäis saada paremmat käyrät, mulla on aikojen kulussa maalatut ja Rudilla maksaa uudet 190 eur, mut kyllä sit kiiltäiskin... vanhoja ei saa kromautettuakaan tuohon hintaan, pitäisköhän viritellä oma niklaamo, se onnistuis ihan kotonakin ;D
Mut jos et saa säätöjä tuon virinokan kanssa kohdalleen niin multa löytyis joutilas vakio nokka-akseli :D
-
Mulla omassa jytässä noi dell´orton pumppukaasarit joiden säätöön hommasin seosmittarin ja lambda anturin. Toi mittari jeesas aika paljon seoksia haeskellessa.
tästä "pienellä" virittelyllä seokset kuntoon! ::)
http://www.hestec.fi/muut/seosmittari.htm ja http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=77284360
-
Pikkuhiljaa mennään oikeeseen suuntaan... Ne uudet komeat putket joutui kyllä osin tuhoomaan kun revin sen "revolverirumpu" tsydeemin pois tieltä ja porasin ulomman laipan reikiä täyteen. Lämmöt laski taas vähän kun hengittää putket kunnolla. Äänet on vähintään riittävät kun eihän noissa ole mitään fylliä sisällä.
Eli nyt toimii halki kierrosalueen ilman räkimistä. saattoi osua vastapaineet tsägällä kohilleen.
vaihdoin oktaanin 98:n ja se jeesas kanssa vähän.
Tosin tuntuu siltä että ilman mitään estettä pukien sisällä/ ilman vaimentimia löytyy parhaiten tehoo vaikka käykin muuten aivan päin p¤¤¤ttä.
Edelleen käy turhan kuumana mutta nyt ei tarvi enää hampaat irvessä pelätä.
Nyt ton jo voi kait viedäkin johonkin säädettäväksi ku on ikäänku mitä säätää tms..
Voihan ne mun muutostyöt kanteen ja palotiloihin tietty vaikuttaa myös lämpöihin, meinaan että jos seos tosiaan palais lähempänä pakoventtiiliä ja siten myös kuumemmin.
kuulin myös sellasen huhun, että kun väsää yhdysputken alkukäyrien väliin niin kumpikin pytty antais toiselleen oikeen määrän vastapainetta....tai jotain.
Löytyyks tohon hypoteesiin jotain keltään?
Rumahan toi on ku perkele mut uskon ainakin vielä toistaseks toimivuuteen. eikä anää kolise etulokariin.
-
Viritetyn pakoputkiston idea nelitahtisessa on käsittääkseeni seuraavaa:
Yhdessä pytyssä on imutahti loppumaisillaan ja imuventtiili menossa kiinni ja pakoventtiili vielä auki.
Sisääntulevalla ilma/bensaseoksella on nopeutta ja massaa eikä se halua pysähtyä.
Sopivalla etäisyydellä olevan toisen sylinterin pakotahdin lähettämämä painepulssi kohtaa imutahtia tekevän sylinterin aukiolevan pakoventtiiliin ja liikkeellä oleva ilma/bensaseos törmää siihen.
Mutta kauempana vielä liikkeellä oleva ilma/bensaseos ei sitä huomaa, vaan jatkaa rynnimistä eteenpäin.
Teoriassa tällöin tapahtuu bensa/ilmaseoksen kokoonpuristuminen eli lievä turboefekti.
Käytännön ongelma tässä on, että oikea etäisyys toisen pytyn pakoventtiilistä toisen pytyn pakoventtiiliin on kierroksista riippuvainen (paineaalto kulkee about samaa vauhtia aina). Kisamoottoreissa se ei ole ongelma, kun pääosin ajetaan vain hyvin rajoitetulla kierrosalueella.
Normaaliajossa (jytärissä 3000 - 7500 rpm) paras pakoputkisto on ihan henkimaailman juttua ja perstuntumalla tai dynolla haettava. Yhdysputki helpottaa hengitystä, kun yksi pytty näkee aina molemmat vaimentimet. Lisäksi se helpottaa säätämistä, koska pytyn "näkemä" pakoputkisto on kummallekin pytylle jokseenkin sama.
Jukka
-
Viritetyn pakoputkiston idea nelitahtisessa on käsittääkseeni seuraavaa:
Yhdessä pytyssä on imutahti loppumaisillaan ja imuventtiili menossa kiinni ja pakoventtiili vielä auki.
Sisääntulevalla ilma/bensaseoksella on nopeutta ja massaa eikä se halua pysähtyä.
Sopivalla etäisyydellä olevan toisen sylinterin pakotahdin lähettämämä painepulssi kohtaa imutahtia tekevän sylinterin aukiolevan pakoventtiiliin ja liikkeellä oleva ilma/bensaseos törmää siihen.
Mutta kauempana vielä liikkeellä oleva ilma/bensaseos ei sitä huomaa, vaan jatkaa rynnimistä eteenpäin.
Teoriassa tällöin tapahtuu bensa/ilmaseoksen kokoonpuristuminen eli lievä turboefekti.
Käytännön ongelma tässä on, että oikea etäisyys toisen pytyn pakoventtiilistä toisen pytyn pakoventtiiliin on kierroksista riippuvainen (paineaalto kulkee about samaa vauhtia aina). Kisamoottoreissa se ei ole ongelma, kun pääosin ajetaan vain hyvin rajoitetulla kierrosalueella.
Normaaliajossa (jytärissä 3000 - 7500 rpm) paras pakoputkisto on ihan henkimaailman juttua ja perstuntumalla tai dynolla haettava. Yhdysputki helpottaa hengitystä, kun yksi pytty näkee aina molemmat vaimentimet. Lisäksi se helpottaa säätämistä, koska pytyn "näkemä" pakoputkisto on kummallekin pytylle jokseenkin sama.
Jukka
Öö siis hetki... yhdessä pytyssä on imutahti loppumaisillaan ja imuventtiili menossa kiinni ja pakoventtiili vielä auki..?
Ei kai pakoventtiili voi aueta kesken imutahdin? Tai edes sen lopussa...? Nyt täytyy tunnustaa etten tajua enkä muista tms.
Vai olisko näin että yhdessä pytyssä on PAKOTAHTI loppumaisillaan ja imuventtiili aukeamassa (eli vaihto)
Ja toisen pytyn alkava pakotahti tuuppaa kesken vaihdon toiselle ylimäärästä painetta?
Mut mites se ny toimis jytärissä kun kumpikin muki sahaa rinnakkain ylösalas eli ku toisessa on vaihto niin toisessa on työtahti....?
Kohhtaa meenee järrrki...... ???
Ja että tuota jos tässä tapauksessa pakoputkiin tulis ikäänku jatkuva "imu" tai jotn, eli ku yks pytty alottaa pakotahdin niin edellisestä täräyksestä on vielä rippeet matkalla ulospäin....ei helv...
-
Öö siis hetki... yhdessä pytyssä on imutahti loppumaisillaan ja imuventtiili menossa kiinni ja pakoventtiili vielä auki..?
Ei kai pakoventtiili voi aueta kesken imutahdin? Tai edes sen lopussa...? Nyt täytyy tunnustaa etten tajua enkä muista tms.
Mut mites se ny toimis jytärissä kun kumpikin muki sahaa rinnakkain ylösalas eli ku toisessa on vaihto niin toisessa on työtahti....?
Kohhtaa meenee järrrki...... ???
Ei ihme, näistä asioista on kirjoitettu monisatasivuisia kirjoja - ainaskin melkein ;D
Nykykoneissa menee pakotahti ja imutahti limittäin. Yllättävän reilunkin aikaa on sekä imu että pakoventtiili yhtä aikaa auki. Tsekkaa seuraavan kerran, kun säädät venttiileitä.
Lisäksi paineaallolla on rajallinen nopeus. "Lähtö"pakoventtiilli saattaa jo olla kauan olla sulki ennenkuin paineaalto näkyy toisen pytyn pakoventtiilillä.
Jukka
-
Sulla kun on käyrät jo modattu niin hitsaa sinne vielä paikat lambda-antureille niin saat ainakin seosten vaikutuksen suljettua pois tuosta lämpöongelmasta ;D
Tuossa on hyvää tietoa seoksista ja ohjeet kuinka tehdä seosmittari (osat saa parilla kympillä elektroniikkaliikkeestä ja lambda-anturi/-t vaikka biltemasta)
http://www.nic.fi/~puukkop/hd/vinkit/seosmittari.htm
www.kolumbus.fi/mikko.esala/lambdasimpple.pdf
Koska lambda-anturi antaa ulos 0...1V niin tarvinneeko tuollaista seosmittariakaan kun yleismittari ja taulukkoarvot on saatavilla... ::)
Pitäis itsekin käydä ostamassa lambda-anturi, jotenkin noihin jytärin alkuperäisiin kaasareihin ei kauheata luottoa ole. Ajattelin kierrättää sen anturin vanhaan ruiskukawaan, tarkoitus ois korvata alkuperäinen Bosch-klooni Megasquirtilla.
Onkohan kukaan vielä inssaillut ruiskua jytäriin? ;D
-
Kuulin tosta lambda-anturi-jutusta jo aiemmin mut en ollu varma mihin se pitäis tarkalleen ottaen sijottaa...
Tohon väliputkeen kai sitten niin? ja kierre sama kuin sytytystulpassa...?
Ylimalkaan luettuna noita linkkejä tuli mieleen myös, käviskö tuo liian RIKKAALLA.
Kun nyt sais aikaseks vietyä ton johonkin että näkee mitä tuolta rööreistä tunkee missäkin kaasun asennossa....
-
Ihan vanhoja muistellen. Minulla oli Jytä joskus -70 luvun loppupuolella. Ostin sen Mellunmäentien ja Itäväylän risteyksessä sijainneesta autoliikkeestä. Ihmettelin miksi se räkii aina 3000 rpm:n jälkeen. Siinä oli 2>1 putki ja kun aloin asiaa tutkimaan niin haaran luota löytyi kuplan "huilu" mikä oli hitsattu haaraan vaimentamaan ääntä. Otinpa rautasahan käteen ja sahasin huilun pois. Kone rupesi kiertämään iloisesti. Ajelin ympäri toukolaa ja ei mennyt kuin 1/2 tuntia kun kissalanpojat ajeli ympäriinsä. Syynä taisi olla jytäjammu pelkällä megafoni vaimennuksella ;D . No sain ostettua alkuperäisputket "rafulta" Snelmanninkadun luolasta ja pääsin ajelemaan pyörällä ilman pelkoa kilpien lähtemisestä . Äsken kävin hakemassa nykyisen "jytän Espoosta. Oli hiukka viileä ajella se tallille. Ehkä 20 km tuli matkaa. Kaikki muuten hyvin mutta hieman "englantilaistautia" eli kusee öljyä jostain alleen. Onko vinkkejä tuohon ??? Eipä swingi ruostu ::)
-
vaikuttas siltä että vetoakselin stefa vuotaa. toinen paikka on kytkimen käyttöakseli siinä vetoakselin etupuolella.