www.xs650.fi
Yleistä => xs650 Techboard => Topic started by: jaakaling on Tammikuu 18, 2008, 17:20:37
-
Viime syksynä hankin jytäri specialin vm. 81 H-mallin eli pinnapyörät ja jo kärjetön sytytys.
Alusta pitäen jo parin päivän seisomisen jälkeen käynnistäminen on vaikeaa ja aina vasen pytty ammuskelee kunnes kone on lämmennyt. Sen jälkeen ei ongelmia ole vaan käynti on tasainen. Ennen kun panen kaasarit palasiksi sillä epäilen kohon neulaventtiiliä tai bensapinnan väärää korkeutta onko kenelläkään muuta neuvoa. Ehkä joku sähköliitos voi lämmettyään alkaa johtaa kunnolla? Lämpimänä tai saman päivän aikana uudestaan käynnistettäessä ei ammuskele.
Henkimaailman hommia. Haynesin korjauskirjakaan ei anna vihjettä - neuvoo kyllä bensapinnan korkeuden säädön. Entä kun puran kaasarit tarviiko tiivistesarjan vai pitääkö vanhat kasauksen jälkeen bensat sisällä.
Jaakko
-
No jopas sattui, mulla on -77 mallissa täsmälleen samanlainen ominaisuus! Vasen pytty alkaa käymään kunnolla vasta, kun kone on niin lämmin, että pysyy käynnissä ilman 'huikkaa'. Veikkaisin kans jotain polttoaineen saantiin liittyvää hienosäätöä. Viisaammat hoi, vinkkejä!
-
Niinpä sytytys/sähköongelmat toimivat yleensä toisinpäin. Ongelma tulee esiin kuumentuessa...
Paukkuminen yleensä tarkoittaa bensan puutetta, jollei vasemman puolen sytytystulppa ihan nokimusta ja märkä ole liiasta bensasta.
Kylmä kone tarvitsee rikkaampaa seosta eli suhteessa enemmän bensaa kuin lämmin. Eli paukkuminen kylmänä bensan puutteessa tarkoittaa, että joku sitä tarjoava kanava on tukossa.
Jos pauketta esiintyy ryypyn ollessa päällä voi sen puolen ryyppysyöttö olla tukossa. Jytärin ryyppy toimii niin, että painettu tai vedetty vipu vetää venttiilimännän toiseen asentoon ja avaa lisäbensaa syöttävän kanavan.
Jos taas pauketta esiintyy ryyppy pois, mutta kylmänä on tyhjäkäyntikanava http://www.kolumbus.fi/jukka.toukonen/cvcarb.jpg (http://www.kolumbus.fi/jukka.toukonen/cvcarb.jpg) todennäköisesti tukkeutunut.
Vuotava kohon neulaventtiili voi nostaa bensapinnan niin ylös, että pytty saa liikaa. Mutta silloin ongelmapytyn sytytystulppa on ihan märkä. Muuten bensapinnan korkeudella ei ole merkittävää osuutta seoksiin.
Siis lääkkeeksi: Kaasarit irti ja palasiksi (yksi kerrallaan, niin saa kasattua helpommin, kun toinen on mallina). Kanavat ja suuttimet puhtaaksi kaasutinspraylla ja ohuella kuparilangalla voi vielä varmistaa. (Esim. monisäikeisen sähköjohdon yhdellä säikeellä.)
Jukka
-
Olisko bensahanan alipaineletku päässy hapertumaan/väljistymään/ hinkkaantumaan reikä johonkin kohtaan, sehän kun on vasemmalla puolella.
Jospa hana itsessään vuotaa snadisti ja aina kun koneen laittaa tulille, kaasarit on päässeet himpun tulvimaan----> saa sahata ja sahata että tulpat kuivaa.
Isse en luota "automaattiseen" bensahanaan, vaan oon tulpannu kummankin puolen alipainehuilut.
Lähtisin liikkelle siten, että kiristäisin kaikki mahd imupuolen liitokset, ja jos ei sittenkään eroa ole, niin ruiskaus öljyä joka liitoskohtaan kerrallaan niin että mahdollinen vuoto löytyy.
Itse asiassa huomasin tuossa että ainakin mun jytäri on todella arka jopa huohotinputkien väljistä liitoksista.
Ja sehän nyt on jo vanha juttu että jytärin orkkis puola on aivan paska virtarosvo ja jos on sulla vielä orgis niin se on luultavasti vaihtoa vailla.
Kun vaihdoin uuden "tehopuolan" niin tärähtää käyntiin huonommallakin akulla.
Ja tuota, olisko huono idea listata jytärin tiettävästi heikot kohdat erikseen jonnekin tälle sivustolle?
Niitä nyt jokunen on, mm. toi puola, takahaarukan voitelu, laturi ym.
Ikäänkuin sellanen Jytärin buyer´s guide juu nou...
-
Tarkennan omaa tekstiäni: mulla kone ei paukuttele vaan vasen sylinteri käy rikastin päällä todella harvakseltaan, sytyttää ehkä joka kolmas kerta, kun oikea puoli potpotta oikein nätisti. Tulpat näytti olevan ok. Veikkaan vieläkin kaasuttimen säätöjä, mutta mitä? Menikö pieleen?
Tuo tyyppivikalista on hyvä idea! Siihen vois vaikka laittaa kokemuksia siitä miten heikkouden sai käännettyä vahvuudeksi.
-
Ei siinä säädöt auta, jos bensa ei kulje. Eli jos vasemman puolen tulppa ei ole märkä ja sytyttää milloin sattuu rikastin päällä, niin vasemman kaasarin ryyppykanava on jossain kohtaa tukossa.
Jytärin yleisin tyyppivika käyntiongelmissa on tukkeutuneet kaasarin kanavat tai suuttimet. Nykybensa on sellaista potaskaa, että pienikin seisonta bensat kaasareissa on ongelmien kerjäämistä. Vaikka olisi säilöntäaineita joukossa. Ne kun eivät estä ainesosien haihtumista kaasuttimissa.
Jukka
-
Kiitoksia vihjeistä - on ruvettava hommiin. Tukkeutumia saattaa olla kaasareissa ja imuvuotoja sekä kumikurkuissa että alipaineletkuissa. Puolakin on varmaan orkkis ja vaikuttaa vialliselta sillä startilla ei kone lähde ollenkaan käyntiin kylmänä. US versiossa ei ole valokatkaisijaa vaan valot on aina päällä joten jännite laskee varmaan liikaa viimeistään starttimoottorin pyöriessä. Käyntiin polkeminen on hikinen urakka ja aluksi ei kone edes lupaa ja sitten yks kaks sytyttää eli kuulostaa kipinän hukassa olemiselta. No sitten se vasemman pytyn ammuskelu alkaa ja ryypyn saa ottaa melko pian pois mutta kaasulla täytyy konetta pitää käynnissä kunnes se on lämmin.
Käyn kaikki läpi ja raportoin onnistumisesta tai huudan lisää apuva.
Jaakko
-
Kiitti vinkeistä, pitänee suorittaa purkaus-kasaus-harjoitus kaasareille.
-
No niin bensahana ja kaasarit on purettu ja kasattu. Kaasarit putsasin ultraäänipesukoneella ja tulihan sieltä sakkaa ulos monesta reiästä. Bensa- ja alipaineletkut tuli vaihdettua. Samalla huomasin, että alipainehana kannattaa aina eka käynnistyksessä tai pitemmän seisomisen jälkeen kääntää ohitusasentoon. Polkemalla alipaine avaa hanaa vain liruttamaan ja jos kaasarit on tyhjät saa kyllä polkea kauan.
Puristukset mittasin ja molemmissa pytyissä yli 11 baria eli OK.
No mikä muuttui. Käynnistyy melko lailla laakista mutta se ammuskelu on tallella vaan ei kestä ihan
niin kauaa. Harmillista. Samaten tyhjäkäyntiä ei saa ihan tasaiseksi säätämälläkään on se kuitenkin parempi. Ainoa mitä huomasin eroa kaasarien välillä ja mikä jäi mietityttämään oli se, että juuri ammuskelevassa vasemmassa luistin neulasta oli otettu joskus pihdeillä kiinni ja neulassa oli selvä painauma, jota varovasti hioin vesihiomapaperilla sileämmäksi. Näytti se vähän kuluneelta eikä ihan suoraltakaan. Samaten molemmissa kaasareissa kalvoja oli vahvistettu tai paikattu jollain silikonimassan tapaisella, joka teki niistä aika jäykät. Jouset saattaa olla kuoleentuneet sillä ajossakin olen ihmetellyt sitä, että kierrokset laskee melko hitaasti. Ennen kuin ajattelen pitemmälle ostaa uudet luistit kalvoineen (a' 85 € Rüdigerillä, jenkkilässä 85 $), jouset ja neulat kysyisin onko kukaan tehnyt sitä ja saanut apua. Varminta olisi vaihtaa kaasarit mutta 34 mm Mikunipari on yli 500 €. Dellortoja, mitkä on vähän halvemmat, en voi laittaa sillä pyörä on museorekisterissä.
Siis selittävä logiikkani toimii niin, että vasen luisti jää liian ylös ja siis myös neula ja antaa liikaa bensaa. Lämpeneminen notkistaa kalvoa ja laajentaa kaasarin runkoa eli luisti liikkuu paremmin ja pääsee lopulta liikkumaan sillä korkeudella kuten pitääkin.
Onks järkee vai ei????
Jaakko
-
Tässä kokemuksii omasta spesiaalista vm80:
34 mikuneissa on uudet kalvot ja muukin on melkein kokonaan uutta mutta tyhjäkäynti on silti vähän miten sattuu.
Eli jos sulla on jotain paikkaa niissä niin ei tod. ihme jos ei oikein toimi. ne on muutenkin arat pienillekin muutoksille, ainakin mun mallia bs34 mikunit.
Kierroksia ei laske munkaan pyörä kunnolla. (lämmettyään) En oo vielä uskaltanu lähtee venyttää luistien jousia, mutta jos sen teet niin ilmottele tuliko paremmaksi. mä kokeilin simmottis että tiputin 20centin kolikot luistien sisään lisäpainoksi mutta ei auttanu mitään.
Huomasin, että vakio kärjetön sytkäkin heittelee ennakon merkkiä välillä eestaas ja aina kun se sen tekee niin kone tietty yskähtää.
Tän takia en usko että kierroksia voikaan säätää kovin matalalle tyhjäkäynnillä: kun yskähtää niin sammuu myös.
Voihan sekin olla että kaasarit ei oo synkassa mut se on helppo kokeilla: tarpeeks pitkä lattapääruuvari ja sillä sohii sinne kaasarien väliseen säätöruuviin kun oot just lyöny koneen tulille. Jos ei auta mitään tai meni käynti kuumana päin persettä niin sitten sama määrä takasin säätöruuvista.
Oon havainnu että ajossa toi synkka ei oo kovin tarkka, ainakaan sitä ei juuri perstuntumalla huomaa, mutta tyhjäkäynti menee aivan vituralleen.
Mä kyllä niin haluaisin dellortot ja esim boyerin sytkän mut just nyt ei taas oo ylimäärästä ihan niin paljua.
Ja vaikka mopo onkin museoleimassa niin mitäs sillä on väliä vaikka siihen laittais mitä parempaa osaa siksi aikaa kun sillä itse ajaa?
Käsittääkseni esim. Sveduissa, jos sulla on joku museopeli kanta-ajoneuvona, vaikka harrikka ja rakennat siitä vaikka minkä sopperin niin ketään, edes vakuutusyhtiöitä ei juuri kiinnosta minkälaisen siitä rakennat. Pääasia taitaa olla se, että vanhasta lähdetään rakentamaan.
Toisaalta saattavat olla tarkkoja tien päällä jos esim. akseliväli heittää parikin milliä siitä mitä rekisteriin on merkitty.
Frendin chobääristä oli venähtäny akseliväli jokusen millin yli 2metrin ketjuja kiristäessä ja täkäläinen poliisi sitten vaati koko laitteen uudelleen katsastettavaksi tän takia.
Mä luulen että nää meidän laitteet, niin kauan kun ne pysyy edes vähän orgiksen oloisina eikä mennä ihan sika-osastolle niin ei jaksa kiinnostaa sitten vakuutusyhtiötä eikä kyttiäkään.